Tunteet voivat vääristyä. Antti Pietiäinen
kutsuu vääristymiä antitunteiksi, psykologiassa puhutaan kuulemma
vastatunteista. Risto Ahti puhuu kuolleista koiranpennuista, joita sosiaalinen
moraali kutsuu tunteiksi.
Rakkauden ymmärrän iloksi siitä että olen olemassa ja että muut ovat olemassa;
että sinä olet olemassa ja että olet sellainen kuin olet. Ei tarvitse enää
pyrkiä mihinkään. Osataan ottaa vastaan se mitä elämä antaa.
Rakkaus voi vääristyä itsekkyydeksi tai liialliseksi huolehtimiseksi toisesta.
Silloin pyritään johonkin, saamaan itselle tai toiselle lisää. Kaivataan
kyltymättömästi huomiota ja kiitosta, murehditaan sitä että asiat eivät ole
toisin. Vaaditaan oikeudenmukaisuutta.
Rakkaus ei mieti, miksi joku on sellainen kuin on.
Tunteet liittyvät omaantuntoon. Ne kertovat, mikä minulle on hyväksi ja mikä
pahaksi. Mitä kannattaa pelätä ja mikä uhkaa. Mitä joutuu muiden edessä
häpeämään. Itsensä ja tunteensa voi kohdata vain yksinäisyydessä.
Rakkaus on mahdollista, kun on kohdannut kipeät tunteensa ja luopunut niistä.
Ne ovat tie rakkauteen. Siksi en halua ohittaa niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti