tiistai 2. kesäkuuta 2009

Hipaisu

Ihmiset tulivat ja olivat ja lähtivät. Hipaisivat, vaikka en ketään koskettanut kun kukaan ei koskettanut minua. Kuuntelimme toisiamme. En tiedä, tulinko sen enempää ymmärretyksi kuin väärinymmärretyksikään, iloiseksi kuitenkin.
Lähettänyt klo

2 kommenttia:

kirsti kirjoitti...

Mulle tuli sellainen olo, että olenkohan tosiaan ajelehtinut jonnekin hyvin kauas. Mutta antoisa ilta, kiitos siitä.

2. kesäkuuta 2009 klo 23.12
Merja Auer kirjoitti...

Niin, mielenkiintoista ettei antoisuus olekaan välttämättä kiinni ymmärretyksi tulemisesta.

3. kesäkuuta 2009 klo 13.55

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)