Olen siis viidettä päivää remuamassa äitini ja tätini kanssa sukulaisissa ja tuttavissa enkä kärsi siitä etten ole sen miellyttävämpi tai sosiaalisempi kuin olen. Istun enon saunamökin kuistilla muiden jo nukkuessa ja ajattelen äidinisän enoa joka sai ilonsa ja leipänsä arkisten maisemien maalaamisesta. Humpuukia, hengellisyyttä, mitä kenenkin mielestä - ja ehkä mitä milloinkin.