Toinen varsinainen riparitunti tänään. Kahtena vuonna olen pitänyt ripareita harjoittelijoiden kanssa, sitä ennen kirjailijan, ja sitä ennen koetin käännyttää nuorisotyönohjaajia ja isosia dialogipedagogiikka-uskovaisiksi huonolla menestyksellä.
Nyt en haaveile mistään. Tämä työpari oli mukana kirjailijan kanssa. Tunnemme siis hiukan toistemme tapoja. Suunnittelemme tunnit kymmenessä minuutissa ohimennen. Hän saa nuoret kuuntelemaan ja kestää väliintulemiseni. Tasainen arki alkaa vanhemmiten miellyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti