Loppusyksystä olkapääni kipeytyi, ja sitten lonkka. Hain lähetteen fysioterapeutille. Hän hoiti hetken lonkkaa ja olkaa, kunnes akilleenjänteeni tulehtui. Hän hoiti sitä ultraäänellä ja käsin, neuvoi jumppaliikkeitä ja venytyksiä, ohjasi teettämään tukipohjalliset, kun huomasi terveen jalan alkaneen laskeutua lataksi, vuokrasi ufo-lastan yöksi, jolla nilkan saa koukkuun, ettei se aamulla olisi niin kipeä. Tänään hain uuden tulehduskipulääkekuurin ja ostin oikeaoppiset kengät. Keräilin lääkäriltä, kenkäkauppiaalta joka oli fysioterapeutti ja entinen akillesjännepotilas sekä farmaseutilta mielipiteitä siitä, kannattaisiko myös välttää kipeytymistä. Kaikki äänestivät ensimmäistä fysioterapeuttia vastaan, joka sanoi että jos kipu lakkaa (ja minä lakkaan voimistelemasta niin kuin tapani on) kannattaisi lyödä jalkaa moukarilla.

Päädyin hiihtämään, mutta vähemmän kuin lauantaina.