maanantai 15. helmikuuta 2016

Kiva olla pahis - 36 paastopäivää pääsiäiseen

Aloin kirjoittaa paastokalenteria. Seitsemästä viikosta ensimmäinen lähestyy loppuaan.

--

Sunnuntaisin juhlitaan ylösnousemusta eikä silloin paastota. Mutta muuten on oikein hyvä aika itsetutkistelulle. Parituhatvuotinen perinne ja someähky kannustavat.

Viime perjantain 12.2. Turun Sanomissa Onnelia ja Annelia Turun nuoressa teatterissa esittävät tytöt kertovat, että näytelmän hauskimmissa kohtauksissa he saavat olla peloissaan, surullisia tai pöyristyneitä. Kiltit roolit eivät enää oikein innosta, pahis tai mielisairas ovat toiverooleja.

Voin helposti kuvitella, ettei Jeesustakaan innostanut olla aina kiltti. Vaikuttaa jopa siltä, ettei hän edes yrittänyt sellaista. Ainakin hän evankeliumien mukaan aloitti julistustoimintansa tunnustamalla syntinsä ja ottamalla kasteen sen merkiksi. Sitten hän vetäytyi 40 päiväksi yksinäisyyteen.

Kolmikymppinen mies mietti elämänsä tarkoitusta. Mikä oli hänelle totta? Mikä oli hänen tehtävänsä tässä maailmassa? Monenlaiset ajatukset risteilivät hänen päässään. Samat koettelemukset kuin erämaassa paastotessa tulivat häntä vastaan ihmisten parissa.

Erämaasta palattuaan hän kierteli Galileassa ja herätti yleistä innostusta. Kotikylänsä jumalanpalveluksessa hän luki niin kuin tapa oli ääneen Raamattua ja selitti sitä muille: tämä on tänään totta, minustahan tässä puhutaan. Ihmiset kiittelivät ihastuksissaan hänen puhettaan ja päivittelivät sitä että olivat tunteneet hänet lapsesta asti.

Mutta mies näki heidän kehumisensa taakse ja sanoi ääneen senkin: “Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua ‘Lääkäri, paranna itsesi!’ ja sanotte: ‘Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.’ Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.”

Ja ihmiset suuttuivat silmittömästi, olivat valmiit työntämään hänet kallionkielekkeeltä kuolemaan.

Hän kulki tyynesti väkijoukon läpi pois.

Enkö minäkin voisi katsoa silmiin yksinäisyyttäni, Jumalaani ja ihmisiä, joiden kanssa olen välillä eri mieltä?

Ei kommentteja: