Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään
vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin
koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. (Hepr. 4: 15)
Oli helppoa löytää raamatunkohdat, joissa Jeesus pelkäsi
kuolemaansa ja oli vihainen ihmisille, jotka eivät häntä ymmärtäneet. Mutta
kokiko hän myös syyllisyyttä jostakin?
Löytääkseni vastauksen luin Luukkaan evankeliumin läpi.
Siellä kerrotaan, kuinka opetuslapsia syytetään perinnäissääntöjen rikkomisesta:
he söivät pellosta viljaa sapattina ja söivät pesemättömin käsin ja söivät
syntisten kanssa. Jeesusta syytettiin sairaiden parantamisesta sapattina ja syntien
anteeksiantamisesta.
Roomalaisen maaherran edessä häntä syytettiin näin: "Me
olemme todenneet, että tämä mies johtaa kansaamme harhaan. Hän kieltää
maksamasta veroa keisarille ja väittää olevansa Messias, kuningas."
Maaherra kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?"
"Sinä sen sanoit", hän vastasi. (Luuk. 23: 1-3)
Syyllisyys näyttäisi siis olevan syyllisyyttä muiden
silmissä. Jeesus, Ihmisen Poika, tekee, niin kuin totuudelliseksi ja
rakkaudelliseksi näkee, ja kantaa syyllisyyden, jonka muut lain ja yleisesti
hyväksyttyjen tapojen takia häneen kohdistavat.
Merja Auer saarnaa 25.11. klo 17 Kaarinamessussa, jossa
tutkitaan Jeesuksen ja opetuslasten syyllisyyttä
Kaarina-lehteen 21.11.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti