Jos etsit näkemääsi, etsi sydämestä;
älä peilistä.
Peili heijastaa kuvan, mutta ei itse
herää henkiin.
Rumi
Kautta rantain olen kuullut, että on loukkaavaa, kun sanon kastepuheessa, etteivät lapset aina ole sellaisia kuin vanhemmat haluaisivat.
Puolustauduin tietenkin, että evankeliumi itsessään on loukkaavaa. On loukkaus, että Jumala pitää ihmisiä syntisinä ja armon tarpeessa olevina.
Näen itsekin väkinäiset hymyt ja kuulen kahvipöydässä hiljaisuuden ympärilläni. Muistan psykologisen testin tulokset ja mietin, pitäisikö minun vaihtaa alaa. Pyytää anteeksi, että olen sellainen kuin olen ja paeta paikalta.
Käännän katseeni väkinäisistä hymyistä sydämeeni. Se pelkää, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Se ärtyy ihmisten typeryydestä, kun eivät ymmärrä asioita samoin kuin minä. Se syyllistyy hiljaisuudesta ympärilläni. Se häpeää taitamattomuuttani hoitaa hankalia tilanteita.
Jollain lailla ymmärrän sydäntäni. Minut valtaa hellyys sitä kohtaan. Elämä ei totisesti ole helppoa, sillekään. Eikä näille ihmisille tässä ympärilläni.
Olen puhunut mitä puhuttavaksi nousi. He ovat kuulleet mitä ovat kuulleet, jos ovat kuulleet. Nyt toteutuu se mitä äsken puhuin hankalista hetkistä. Tämäkin on vain elettävä läpi.
Väännän taas lauseeksi mieleeni nousseen ajatuksen. Täytän hiljaisuutta sanoilla. Kääriydyn hellyyteen jota äsken tunsin.
Kotona lämmitän saunaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti